Maanantai Sydneyssä oli osaltani työpäivä. Teimme aamulla aamupalan, joka tosiaan Hyde Park Innissä toimi niin että aamupalatarpeet oli toimitettu päivän aikana jääkaappiin ja niistä sitten itse keiteltiin teet, paahdettiin leivät ja kaadettiin appelsiinimehut lasiin. Eihän se ihan Cairnsin Pullmanin luksusta ollut, mutta mielenkiintoinen ja mukavan privaatti. Aamupalan jälkeen kävin ostamassa naapurin 7-11:stä bussikortin ja lähdin bussilla Kensingtoniin UNSW:n kampukselle.
Perillä minua odotti oikein tyylikäs rakennus, jonka sain kuulla olevan vain muutaman vuoden ikäinen. Rakennus oli myös päiväsaikaan sähköomavarainen, sillä sen katto oli täynnä aurinkopaneeleja. Ylös asti avoimessa aulassa sijaitsevat valot ilmaisivat väreillään sähkötilanteen. Vihreällä valolla sähköä tuotettiin verkkoon asti, keltaisella pärjättiin omilla ja punaisella, jonka yleensä kuulemma näki vain pimeällä, jouduttiin ottamaan sähköä verkosta. Olisihan tämä pitänyt arvata kun talon nimi oli Tyree Energy Technologies Building. Labran väki oli mukavaa ja keskustelut poikivat jopa yhden potentiaalisen yhteisen projektihakemuksen. Kävimme lounastamassa Fidelin Kuubaan tyyliltään kallistuvassa Coco Cubanassa ja kiersin heidän laboratorionsa läpi. Oikein onnistunut ja tuottelias työpäivä.
Töiden jälkeen oli luvassa myös hieman hupia, sillä ravintolaoppaamme Eeva oli varannut meille pöydän Quaysta. Ja kyseessähän ei ole aivan mikä tahansa ravintola, vaan yksi Australian noin kymmenestä kolmen hatun (paikallinen Michelin-tähden vastine) ravintolasta, jota luotsaa Masterchefistäkin tuttu Peter Gilmore. Näkymät aukeavat vaatimattomasti sekä Sydneyn oopperatalolle että sitä vastapäätä sijaitsevalle sillalle. Hinta on toki sen mukainen (katsokaa googlesta) ja hieman etukäteen jännitti voiko ravintola täyttää hinnan asettamat odotukset. Sanoin Eevalle että jos tämä on pettymys, en tule ikinä enää maksamaan yli X € ravintolasta. Kävimme vielä ennen lähtöä hakemassa Oak Barrelista muutaman kotiin tuotavan oluen. Sen jälkeen pukeuduimme hyvin ja lähdimme junalla kohti satamaa.
Itse illasta riittänee todeta että pettymään en päässyt. Kaikki oli täydellisen tyylikästä, mukaan lukien ruoka ja seura. Huippumukava pariisilainen tarjoilija vei meidät vielä lopulta käymään myös keittiössä (Eevalla on kuva) jossa valtava kokkijoukko teki töitä lähes ääneti. Kaiken kaikkiaan henkilökunnan määrä ravintolassa oli melkoinen, ja siitähän tässä osaltaan maksettiin, sillä sen takia kaikki sujui eikä kenelläkään ollut kiire. Katselimme edellisessä kappaleissa mainittujen nähtävyyksien ympärillä lentäviä valtavia lepakkoparvia ja olo oli jokseenkin etuoikeutettu.
Tiistaina olikin aamupalan jälkeen luvassa nopea check out, pieni kävely Hyde Parkin ympäristössä, lounas oikeussalin vieressä sijaitsevassa Legal Grounds Cafessa ja suunta kohti rautatieasemaa, josta lähdimme junalla kohti Canberraa. Vaunussa ympärillämme istui mm. USA:n ja Tanskan passit omistava juutalainen puhelias tiedemies, sekä kaksi stereotyyppisen huvittavaa ja sympaattista isokokoista mummoa. Näistä ja maisemista riitti viihdettä helposti neljän tunnin junamatkalle. Canberran lähestyessä saimme myös ne kaivatut kengurut näkyviin, tosin kuvia en tainnut liikkuvasta junasta saada otettua. Huomasimme myös että papukaija on täälläkin yleinen lintu, nyt myös punasinisenä versiona hailakan valkoisen lisäksi.
Kävimme kylmässä (kirjoittaessa + 4 C) ja säkkipimeässä (kaupunki on myös huonosti valaistu) Canberran illassa erään konferenssikollegan suosittelemassa Old Canberra Innissä, johon matkaa oli sen verran että se piti taittaa bussilla. Bussikuskit ovat onneksi täällä kahden kuskin otannalla erittäin rentoa ja suurpiirteistä väkeä, joten maksoimme kahdesta matkasta yhteensä 5 $ hinnaston mukaisen 20 $ sijaan. Itse kohde oli aivan mahtava takkatulen valaisema majatalo, joka osui Canberran kylmään talvisäähän täydellisesti. Suositeltu kengurupihvi oli myös erittäin maukas, samoin tilaamani papu-mole-nachot ja hanarivistön mainio olutvalikoima. Varsin kelpo aloitus tähän kaupunkiin, joskin keskusta näytti sen verran kolkolta ja autiolta, että ehkä se kaksi yötä tulee sittenkin olemaan tarpeeksi tätä lystiä. Ainoa huono puoli että Tidbinbillan eläinalue jää nyt sitten väliin. Nyt unta palloon ja huomenna taas työn ääreen Canberrassa! Eevakin saattaa jaksaa laittaa vielä kuvia ennen Perthiä.
No comments:
Post a Comment